Nousukauden merkit?

Virtolainen mieslentis porskuttaa jälleen eteenpäin pullein purjein, parin hapenhaukkauskauden jälkeen.
Miesjoukkue on vahvuudeltaan kahdentoista jannun kokoinen, muodostuen kymmenestä omasta pelimannesta ja kahdesta innokkaasta Alavudenavusta.
Junnujakin on. Aata, Beetä, Ceetä. Kun maanantaina alkaa vielä Pallokoulu Juvakan Arin johdolla, saadaan miehiä/poikia lajin pariin täksi kaudeksi nelisenkymmentä. Hyvä!

Naisjoukkue on koottu kokonaan omista kasvateista ja junnuporukoita riittää tueksi pilvin pimein. Yhteenlaskien kuutisenkymmentä.

Kun sitten ynnätään porukat yhteen päästään sataan lapseen ja nuoreen. Ihan hyvä määrä.
Sehän taas ei ole hyvä, että armas kaupunkimme ehdottelee hallin sulkemista viikonlopuiksi. Mukava rätinpaiskaisu liikunnanharrastajien silmille. Eipä taida kaupunginbunkkerin väki paljonkaan tietää mitä hallilla tapahtuu, tai miksi hallivuoroja yleensä varataan arki-iltoihin. Ja että mitä lajin parissa tapahtuu viikonloppuna. Herran pieksut! Hallissa tosiaan tapahtuu. Kanattaisi käydä katsomassa.

Seuraavaksi on A-poikien aluemestaruusturnaus viikon kuluttua. Ja siitä sitten jouluun asti 1-2 lentistapahtumaa joka viikonloppu. Uuden Vuoden puolella sama rumba jatkuu, tai hiukan vielä lisääntyy.

Virtolaisen lentopalloilun uuden nousun merkit ovat siis ilmassa, kunhan päättäjät eivät tee asiasta mahdotonta. No, onhan tässä vuosien saatossa tullut kehuttua pitkin Suomea, kuinka hyvin saliasiat Virroilla ovat. Toivottavasti ei tarvitse alkaa kertoilemaan päinvastaisia tarinoita. Hyvää sarjakautta kaikille Teille!