Pitkä vai lyhyt

Uusi lentisvuosikymmen on saatu lupauksia herättävään alkuun. Edellinen vuosikymmen virtolaisen lentopallon pitkässä juoksussa alkoi todella upeasti, A-poikien Suomenmestaruudella ja nuorten hopealla. Uusi vuosikymmen antoi heti kättelyssä menestystä mestaruuden muodossa, kun B-poikien Alueiden Suomenmestaruus päätyi Lounaan hyppysiin. Ja Veikkojen pelaajia oli joukkueesta kolmas osa, ei kai voi enempää vaatia.

Mestaruuksia tulee ja menee ja ne ovat tärkeitä etappeja harrastajien kehityksen kaaressa, mutta eivät mitenkään välttämättömiä. Tärkeintä on kehittää itseään, niin henkisesti kuin fyysisestikin, oli harrastus sitten mikä tahansa. Lentopallo vain sattuu olemaan meidän virtolaisten laji, niin valmennuksen osaamisen, kuin perinteidenkin osalta. Ja mystiset Mikasan liikahtelut kentällä takaavat sen, että henkistä kapasiteettia koetellaan ja silloinhan sekin puoli kehittyy.

Tämän jorina sai alkusysäyksen miesten maajoukkueen päävalmentajan Mauro Berruton puhelusta Lentopalloliiton nuorisopäällikölle. Siitä sitten tuonnempana.
Lentopalloa on pidetty pitkien ihmisten lajina, sitähän se tietysti on, kun mennään aivan huipputasolle. Jätetään liberot tässäkohden käsittelemättä. Niin, pitkien lajina. Onneksi ei näin ole, siitä hyvänä esimerkkinä on Saaren Jorma. Hän alotti lentopallon parissa jo 60-luvulla ja edelleen passit singahtelevat. Tästä saamme laskettua, että Jorma on pelannut palloa kuudella eri vuosikymmenellä. Uskoisin ettei Jorma pahastu, vaikka laitan tähän, että kaikki saavat vapaasti kopsata hänen harrastuksensa pitkäjänteisyyden. Eli kaiken mittaiset ja kaiken ikäiset voivat lajia harrastaa. Ja näinhän meillä asiat ovatkin. Ja se on hienoa se.

Pitkä vai lyhyt. Lentopallossa nuo sanat voivat tarkoittaa todella monta asiaa. Pelaajien fyysistä kokoa, syöttöä, iskulyöntiä, jujua, passia. Kaikki nuo voivat olla sekä että. Eikä voi sanoa kumpi on parempi. Eli menemme tilanteen mukaan noiden sanojen kanssa. Virtolaisen lentopallon tämän hetken kaikkein pisin josta puhutaan, ja joka on huomattu ihan Italiasta saakka, on Santun kampaus. Mauro nyt vaan oli soitellut tänne pohjoiseen ihan varta vasten, että tuon keskisigahtelijan hiukset saisi siistiä. No, tästäpä tuli mieleen, että olisiko Mauro seurannut Santtua netin kautta niin paljon, jos…. Ja meillähän on ihan demokraattinen äänestystuloskin asiasta, joten pulinat pois. Kansa on puhunut. Mutta joku hikipanta nyt kuitenkin.

Lopuksi vielä menestyksentoivottelut kaikille rintamille, sillä rintamia tuntuu riittävän mukavanlaisesti. Ja kun katsoo sivujemme oikeanpuoleista palkkia, niin ei nyt ihan tule mieleen, että harrastus olisi kovasti hiipumassa. Hyvää talvenjatkoa kaikille Teille.