helmikuu 2010

Tällainen Katri Helenan ja Paula Koivuniemen ikäluokkaa oleva dinosaurus ei oikein näistä nykyesiintyjistä tiedä, mutta ei taida tarvitakaan. Ne jotka tietävät ja haluavat tietää lisää avajaisten ja kisabileiden esiintyjistä, napauttakoon tästä

Aloitetaan mukavalla uutisella. Salomaan Santtu on valittu ysinelosten maajoukkueryhmän keskisäikähtelijäksi. Joukkue turnailee viikon ajan Italian Modenassa, huhtikuun alkupuolella. Huhujen mukaan Santun osallistumiselle on asetettu yksi ehto. Saatte itse arvella mikä tuo ehto on.

Sitten vähemmän mukava uutinen. Loositreenit, paljon porukkaa ja pallotiheys suuri. Ei hyvä yhdistelmä. Kausi on edennyt laajasta harrastajajoukosta huolimatta kohtuullisen vähin vammoin. Nyt sitten piti rysähtää hieman pahemmin. Kanervan Olli putosi hyökkäyshypystä pallon päälle. Parin kuukauden huili seurauksena.

Viikonloppuna on jälleen isolla porukalla juhlapäivät edessä. D-tyttöjen AM-sarja jatkuu Ärrien osalta Ylöjärvellä, Purrit matkaavat Säkylään. D-tiikeritytöt ja B-tytöt jatkavat sarjaansa Tampereella. Miesten pelaamaanoppimispäivät jatkuvat kotiottelulla. Ja vieraspelit on opittu jo hoitamaan. Nyt sitten kotikoitoskin kondikseen. Nämä kaikki lauantain nimissä. Ja kotikoitos alkaa perinteiseen tapaan klo 15.

N2 jatkuu vieraspelillä Tampereella sunnuntaina. Naisjoukkueen tilanne on kokolailla sama kuin miesjoukkueen. Potentiaalia on ja pelaamaan opitaan kertakerralta paremmin ja paremmin. C-tytöt viettävät myöskin sunnuntain Treella. Ja mikä juhlapäivä? Pelipäivä on aina juhlapäivä.

Viikonlopun matsista on jälleen jaettu Naantalinaurinkoja. Virtolaisia pelimanneja riittää lähes Suomen joka kolkkaan, niinpä Hämeenkaaren mollukkaraadin muodosti mestaripassarimme Eetu Hintala. Niinhän siinä kävi, että ex Vaskivetinen valitsi ottelun parhaiksi ex Vaskivetiset. Aben ja Anssin.

Valmentajahenkilö voi pahimmillaan olla tyyppi, joka sekoittelee pakkaa niin, että ässät hukkuu kokonaan. Tai päätyy kaverin hihaan. Joskus jopa omaan. Päivän pelissä halusin kokeilla mitä tapahtuu, kun yypeet vaihtavat paikkoja. Tästä oli ylläriseuraus. Hymytön erä. Hyvennystä ei ollut seurauksena tästä. Ja erä meni. Jotain 22-25. P***a erä. Huono syöttö. Ja ajatus.

Toiseen erään yypeet palautettiin oikein päin ja hiljalleen hymykin palasi. Omituista on lentopallo, edelleen. Erän alku oli vielä himpun takkuista, mutta lähtihän se siitä sitten. Tokan puolivälissä, kun vastus otti aikalisän, pilkahti jo puolitoista hymyä. Ja hymyhän on tarttuva. Erän lopulla iloisia ilmeitä oli jo pitkin tannerta. Tuomaripalkkion keräystauolle lähdettiin tasurissa. Parempi syöttö, iloisempi mieli. Osapuilleen 25-20 päättyi tämä.

Kolmas periodi (Yle selostelija M. Hannulan käyttämä termi erästä?) alkoi lupsakasti. Useampia yksykkösiä ja jopa tyhjiltä höökimisiä. Ja vastapalloja. Kovasti peli parani kolmanteen. Meillä. Ja kas, ykköstempohyökkäyksiäkin nähtiin muutama. Onnistuneita. Ja jujuja. Minusta paras pojo on jujuttamalla tehty. Ällin kanssa. Ja Allin. Arvauksena 25-17.

Neljänteen ja viimeiseen erään, vaikka eihän sitä muut tienneet, lähdettiin jo ihan pelaamiseta tykästyen. Vastus ei vain tainnut tykkäillä. Torjuntoja. Ässäsyöttöjä. Jujuja. Iskulyöntejä. Ja Poweria. Pariinkymppiin taisi pohojanmaan flikat päästä.
Ei mikään huippupeli, mutta kuitenkin sellainen asiallinen perustaso on onnistuttu löytämään.

Ja poweriin mielellään tällä sakilla+vieraileva lädy, jos on tullakseen. Ja Lolja toiseksi viskelijäksi. Ei saa unohtaa tämmöistä keissiä. Sitten seurajohtokin tykkää. Ja Ameriikanrauta mukaan. Seinäjoen poliisi katselee kyllä muualle.

Kone saatiin kotona auki, joten pääsette tavaamaan pelipäivän tapahtumat!

Laskiaissunnuntain ja ystävänpäivän kunniaksi Veikot matkusti legendaariseen Hämeenkaareen, jossa vastaan asettui hämeenlinnalaisjoukkue. Hintalan Eetu oli kertonut kaikki Veikkojen kuviot kotijoukkueelle, mutta niistäkään ei ollut apua, sillä voitto irtosi selkeästi 3-0. Katsomossa nähtiin myös Kurun Mr. lentopallo Jarmo Riutta.

Vierasjoukkueen pelaajista muutamat tankkasivat burgeria jo matkalla peliin, joten energiavarastot ainakin olivat täynnä. Peliin lähdettiin seitsikolla Ville V., Ahti, Juuso, Peetu, Anssi, Jari ja Toni. Molempien joukkueiden hapuillessa ensimmäisen erän alku mentiin tasatahtiin. Erän puolessa välissä Veikot vetäisivät hieman kaulaa torjuntapisteillä ja jatkopallohyökkäyksillä. Erä meni selkeästi Veikoille.

Toisen erän alku oli vierasjoukkueen hallintaa Villen jakaessa hyviä lyöntipaikkoja laitahyökkääjille. Erä näytti jo tulevan helponlaisesti, mutta kotijoukkue heräsi taisteluun Veikkojen lyönti- ja vastaanottovirheiden takia. Tasaisessa tilanteessa Juuso asteli syöttöruutuun ja hankki pisteputken, jonka jälkeen ei kotijoukkue enää päässyt peliin mukaan. Taistelua erävoitosta ei syntynyt Anssin ja Peetun lyödessä palloa laidasta lattiaan.

Kolmannessa erässä Anssi päätti syötellä pelin yksin Veikoille ja veti hurjan syöttöputken, johon kuului mm. neljä peräkkäistä ässäsyöttöä. Torjunta hoiti loput. Vastustaja sai tässä erässä ainoastaan 13 pistettä. Otteluvoitto meni siis Veikoille. Hämeenkaaren viileydestä huolimatta kentällä tehtiin asiat, jotka voittoon tarvittiin. Parantamista jäi vielä hieman jatkopallon pelaamisessa, keskihyökkäyksessä ja nostotarkkuudessa. Passipeli oli kuitenkin hyvällä tasolla ja keskihyökkääjien sitoessa torjuntaa laitureille aukesi vapaita lyöntipaikkoja varsinkin jatkopalloissa.

Ottelun jälkeen ajeltiin Lahdesjärven ABC:lle saakka (Ei, Tiiriön tai Toijalan ABC:t eivät käyneet Jarille), jossa tankattiin evästä reppuun. Siellä myös selvisi, mikä se bonus siinä bonuspannussa on. Kannattaa siis ehdottomasti tilata bonuspannu!

AV #9