maaliskuu 2010

LH:n parketille on pitkästä aikaa saatu järjestettäväksi arvoturnaus. Edellinen oli A-poikien finaali keväällä 2005. Virtolainen lentopalloväki tekee parhaansa ja vielä pikkuisen enemmän, että turnaus olisi miellyttävä nuorisourheilutapahtuma kaikille osallisille.

Turnaukseen osallistuvat joukkueet ja samalla liiton laskema ranginjärjestys poolikierrosten jälkeen:

1. Pudasjärven Urheilijat
2. Korian Ponsi
3. Mäntyharjun Virkistys
4. Loimaan Jankko
5. Seinäjoki Lentis
6. Virtain Veikot
7. Pieksämäen Tsemppi
8. Savonlinnan East-Volley
9. Laihian Luja
10. Napapiirin Pallo-Ketut
11. Raision Loimu
12. Kosken Kaiku

Turnauksen lohkojako:

Lohko 1: PuU, KoKa, Veikot
Lohko 2: Jankko, NaPa, SeLe
Lohko 3: MäVi, Luja, East-Volley
Lohko 4: KorPo, Loimu, Tsemppi

Tiedotusosasto on saanut hälytyksen ja pikku härpäkkeitä ollaan kehittelemässä turnauksen ympärille.

Perjantaista sunnuntaihin tuli kuunneltua tiukkaa lentisasiaa, USA:n olympiavoittajavalkun kertomana. Viikonlopun perusteemana oli erot miesten ja naisten valmennuksessa ja pelaamisessa. Huipputasolla eroavaisuuksia harjoittelussa ja pelikentällä on Hughin ajatuksissa varsin vähän. Suurin ero löytyy taustavoimista. Naisjoukkueella täytyy Hughin mielestä olla oma erillinen tiimi selvittelemässä niitä satoja pelikentän ulkopuolisia ongelmia, joita vaan tuntuu syntyvän.

Hughin ajatus lentopallosta oli simppeli. Tehkää asiat niin yksinkertaisesti kuin suinkin mahdollista. Kaikki ylimääräinen veivaaminen ja venkoilu pois. Niin pelistä, kuin tekniikoistakin.
Lajimme eri perustekniikoissa oli yksi ja todella merkittävä ero, siis Suomipallon ja USApallon välillä, ja se oli vastaanotossa/hihalyönnissä. Suomipallossahan opetetaan siirtymään nätisti pallon taakse ja kääntämään napa et nokka päin kohdetta, jonne poltsi ajatellaan siirrettävän. Ja suoritus sitten siitä vartalon edestä. Eikä varsinkaan lyöntisuunnanpuoleisen jalan yli. USA:n hihassa on tärkeintä, että vartalon paino on sillä jalalla mihin suuntaan palloa ollaan siirtämässä ja suunta annetaan käsien kulmaa muuttamalla. Ja tietenkin sen lyöntisuunnan puoleisen jalan yli. Kädet on ne, jolla pallo haetaan. Edestä, sivulta, ylhäältä. Ei saa käyttää aikaa turhiin jalkojen asetteluihin. Ollaan siis lähes kyljittäin pelivälineeseen. Mutta no. Täytyy näyttää livenä, jos jotakuta kiinnostaa.

Muutama salitreenikin oli ohjelmassa. Demoryhminä A-volleyn 1-sarjajoukkue ja OrPon liigajoukkue. Vaikeuksia tuntui kummallakin ryhmällä olevan. Tehdä Hughin mieleisiä suorituksia. Mutta taipui se jäyhä pohjoinen ruoto hissuksiin Hughin mieleiseksi. Niin ja yksi iso harjoituksellinen ero perustekniikoiden opetuksessa kyllä on. Meillähän linjauksena on, että asioita pilkotaan osiksi, kun opetellaan uutta. USA:n menossa mennään asiat heti kokonaisuuksina. Kumpi sitten on paremi tie. Pisteen teko omille on se tavoite ja monta tietä tuntuu päämäärään löytyvän. Tosin täytyy muistaa, että tämä Uuden Seelannin/Ameriikanihme ei ole valmentanut junnujoukkueita. Vain yliopisto- ja maajoukkueita. Väite oli kuitenkin, että kokonaisuuksia ja kaikilla tasoille.

Mielenkiintoinen hemmo oli hän ja aivan helvatan hyvä myyntimies. Selkeää puhetta riitti kolmeksi päiväksi aivan helposti. Tarina oli uskottavaa ja ymmärrettävällä enkulla kerrottu. Pelimies ja verbaalinen akrobaatti. Väkisinkin tulee mieleen eräs paikallinen valkku. Ugh sanoi Hugh jä lähti kiireesti kotiin, sillä uusi pelihenkilö oli syntymäisillään. Pariskunnan ensimmäinen. Äiti 190 senttinen ja isä 195.

Viikonlopun toiminta keskittyi Virtolaisten osalta lauantaille. Neljällä paikkakunnalla matsattiin ja ihan positiivisissa merkeissä. B-pojat ottivat ykköstilan Raision B-poolissa. Tasaistahan Raisiossa näytti olleen, mutta turnausvoitto on aina turnausvoitto. Tässäkohden näyttää tulleen pikku pugi. Sunnuntaina hätäisesti Varalan aulassa tsekkasin B-poikien tulokset ja Virtolaispojat olivat sarjataulukon kärjessä. Olivat kyllä kärjessä, mutta todellisuudessa hävisivät Loimaan Jankolle pikkupistein +25 vs.+24.
Eli riittävästi. LeSportin tulospalveluohjelmaa ei sitten näköjään saatu ymmärtämään poolijärjestelmän pistelaskua. Ainakaan tälle kaudelle.

B-tytöt saivat valmiiksi oman alkusarjansa superissa. Sarjavoitto heltisi neljällätoista voitolla ja nollalla tappiolla. Eräpisteet 28-1. Sarjan lopputurnaus on 10.-11.4. Tamereella, Kaukajärven vaparilla.

D-tytöt pyörittelivät neljä matsia, niistä kolme voittoa. AM-sarja tuli valmiiksi. Molemmat joukkueemme tipahtivat finaalipeleistä, harmittavan niukasti. Purrit eräpisteiden ja Ärrit parin pinnan avittamana.

Valtakunnan sarjoissa ovat ratkaisuelit täydessä tohinassa, tosin aikuisten yläsarjat olivat viikonlopun telakalla. Hugh McCutcheonin vierailun vuoksi. USA:n olympikultaan koutsannut ja nyt USA:n naisten mj:n kanssa saman tavoitteen ottanut puhekone kertoili mielenkiintoisia juttuja, siitä kuinka hommat tehdään Ameriikanmalliin. Ja nehän tehdään, kun niin on päätetty. Ja aina sieltä tälläinen sokea kanakin muutaman jyvän löysi.

Veikkojen B-pojat pelasivat B-poolin turnauksensa Raision Kerttulassa, missä voittosarakkeeseen kertyi kaksi merkintää. Loimu ja Jankko taipuivat erin 2-1, mutta Laihia otti Veikko-pojilta kaksi erää ja luovutti yhden. Siis viisi voitettua ja neljä hävittyä erää ja Jankon kanssa kahden kärkeen sijoittuminen muodostivat päivän saldon. Turnaus ei noussut minkään joukkueen osalta kovin kummoiseksi vaan otteet ailahtelivat laidasta laitaan. Liekö jo kaikilla ajatukset Sm-lopputurnauksessa, joka pelataan kuukauden kuluttua siellä, täällä tai tuolla.

Ensimmäinen peli lauantaina 10.30 Pitkäjärven koulu. Lähtö 8.15 LH:n pihasta. Kuskeina Salinin Timo ja ?. Eli yksi auto pitäisi vielä löytyä. jake on kolme päivää (pe-su) kadoksissa.