Aiemmin pelatun tasonmittausturnauksen turvin Veikot pääsivät aloittamaan varsinaiset SM-sarjapelit B-poolista, toiseksi kovimmasta lohkosta. Kyseinen pooliturnaus pelattiin Äetsässä, Vammalan Lentopallon isännöimänä. B-pooliin oli hakannut tiensä myös Akaan A-volley ja Lentopalloseura Etta.

Veikot voittivat kotijoukkueen pienen alkuhaparoinnin jälkeen 2-0, hävisivät tiukasti Akaalle 1-2 ja ratkoivat tiensä ylöspäin voitolla Ettasta 2-0. Otteluita pelattiin ristiin ja yllätysvoittoja saavutettiin kentällä kuin kentälllä. Ainoastaan ilmeisestä mieskadosta kärsivät napapiirin sankarit, ettalaiset jäivät pisteittä. Veikot, VaLePa ja A-volley saivat kukin saman verran otteluvoittoja, mutta Virtain poikien erä- ja pistesuhteet olivat kuitenkin riittävät poolin kuninkuuteen. Sarjajärjestelmä toimii siten, että Veikot saavat A-pooliin seurakseen taisteluhenkisen Vammalan ja kovaksi parkittu keräilyjoukkue A-volley joutuu tyytymään B-poolitason peleihin. Etta tappioineen tippuu C-pooliin.

Veikkojen A-pojat siis taistelevat seuraavaksi paikkansa pitimiksi kärkipoolissa. Tämän hetken neljä parasta A-poikajoukkuetta ottavat silloin mittaa toisistaan. Mahdollisia päänahkoja tarjoilevat Mutalan Riento, tasonmittauksessa alkuperäisen A-poolipaikan Veikoilta vienyt Korian Ponsi ja tuttuakin tutumpi Vammalan Lentopallo. Joulukiloja karistellaan taas Villen johdolla pikapuoliin.

Lounais-Suomen alueella kamppailtiin jälleen A-ikäisten poikien mestaruudesta. Viime vuonna Veikot juhlivat kotikentällään tuota kyseistä kultamitalia. Tänä vuonna hieman uudistunut joukkue lähti puolustamaan titteliään aluemestaruuslopputurnaukseen Koskeen. Vastaansa Virtain pojille tuli kotijoukkue Kosken Kaiku, Lempäälän Jyry, Koijärven Kunto ja kovakuntoinen Vammalan Lentopallo. Aamulähtö ja kahvia Pirkanhovissa as usual, kuskina ja valmentajana kovan luokan lentopallomies Pasi Leppämäki. Pelit pelattiin lyhyiden avajaispuheiden jälkeen Veikkojen osalta vastaavassa järjestyksessä: LeJy, VaLePa, KoKa, KoiKu. Joukkueemme lähti matkaan nuorella, mutta sitäkin pidemmällä joukkueella (keskipituudeksi laskimme 188,7). Harri, Teemu P, Teemu V, Jani, Olli, Akseli, Santeri, Karl ja minä. Pituus oli vain yksi osa-alue, missä hilpeää peliä esittänyt joukkueemme oli vastapelaajiansa edellä.

Lempäälä kaatui iloisella ja kovakätisellä pelillä 2-0. Koko joukkue tarjosi katsojille iloista ja räväkkää peliä. Hakkuri- Kylaotsin käsi kävi kovaa ja varmasti. Arkkivihollisen Vammalan astellessa kentälle (nähtävästi viikkojen henkisten latatutumisen jälkeen), näimme mitä lentopallo voi syntisimmillään olla. VaLePan dominoiva ilme syöttöruudussa horjutti meitä, vaikka molemmat joukkueet esittivät vahvaa osaamista ajoitellen tässä tunnerikkaassa ottelussa. Veikot kuitenkin vain yhden erällisen verran, joten peli VaLePa:lle 1-2. Koski ja Koijärvi pistivät myös joukkueellemme vastusta eteen, mutta finaalipaikka varmistui saamalla molemmista otteluista tylyt 2-0 tulokset. Vuorossa oli nättiä valmistelua finaalipeliin ja Vammalan kaatoon. Vammalan poikien hanakka voitontahto, äänekäs pelaaminen ja fyysiset tuuletukset eivät kuitenkaan riittäneet Veikkojen päänahan ottamiseen finaalissa vielä tänäkään vuonna. Poikain miltei moitteettoman, vaikkakin lyhyen pelin lopputuloksena meille 2-0!

Pelien loputtua paremmuusjärjestys oli tämä: Veikot, VaLePa, KoKa, KoiKu, LeJy. Itse pelasimme hienoa peliä kautta linjan, kahta hävittyä erää lukuunottamatta, koko päivän. Vahvuutemme oli tulivoima, korkea torjunta ja Teemu Vanhamäen esittämä vahva liberopeli! Erityisesti laitapelaajat antoivat aika surutonta kättä pallolle, mutta myös Harri setterin paikalta löysi tappavia suuntia omalle kosketusvuorolleen. Retki Koskeen oli positiivista henkeä täynnä!